keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Suomen lasten metsäretkipäivä 12.4.2016.

Suomen lasten metsäretkipäivää vietettiin ensimmäistä kertaa tiistaina 12.4.2016. Metsäretkipäivä muistuttaa metsissä liikkumisen tärkeydestä ja on kunnianosoitus suomalaiselle metsäluonnolle. Suomen lasten metsäretkipäivän suojelijana toimii tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

“Meillä on unelma. Unelmassa tuoksuu metsä. Sellainen, jonka notkelmissa helisee lasten ilo ja maistuu mustikka! Sellainen, jossa syvä sammaleen vihreys ja tuulessa huojuvien mäntypuiden humina kohtaa. Millaista onkaan kulkea metsässä ja pysähdellä! Ihmetellä. Miltä tuntuu puron vesi varpaissa, sadepisara olkapäällä tai auringon säde kasvoilla, kun on kuljettu tovi? Jos on kulkenut aamusumuisessa metsässä jossa kevätlintu laulaa, on ollut onnellinen.”

Suomen lasten metsäretkipäivänä aloitimme jälleen luontokerhon. Tällä kertaa retkelle lähtivät Lentäjäntien Liekki- ja Tuli-ryhmän 3-vuotiaat. Retken tavoitteena oli havaita kevään merkkejä. Heti portista päästyämme huomasimme tulppaanien alut nurmikolla.



Tulppaanien ihmettelyn ja tutun alkupiirin  jälkeen matkaan reppu selässä ja eväät pakattuna.



Seuraavaksi ihmeteltiin myyrän koloja.
"Kato tuolki on noita!"


Kevään ensimmäinen kukka löytyi kukkulalta. 
"Päivänkakkara!"
Pienen pohtimistuokion jälkeen joku lapsista muisti kukan nimen; leskenlehti.


Matkalla liikuttiin eri eläinten tavoin. Esim. "Tulkaa tänne kuin liitelevät kotkat!"...



"Tulkaa tänne kuin hiipivät hiiret!"


"Tääl on jotain vihreetä?"


"Lehtiä puussa!" 
Oksissa on jo pieniä silmuja.


Kevään ensimmäinen kastemato sai kuulla laulun "Manne-mato"
 ja samalla monta uutta ystävää!


Retken kokokohta! Omien eväiden syönti. 


                                           "Miulla on leipää ja mehua!"


Retken lopussa korjattiin vanhaa tuulikelloa ja rakennettiin uutta.
Ensi viikolla jatketaan!

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Keväiset kuraleikit

Säät ovat muuttuneet ihanan keväisiksi. Aurinko vilahtelee, vesi virtaa ja lasten rakastamaa kuralöllöä on nyt pihat täynnä. Taikapilven väki on tutkinut veden virtausta ja sen esteeksi tehdyn padon aiheuttamaa suurta allasta. Purojen virtaus piti yhteistuumiin saada pihalta poispäin. Puron virtauksen myötä tuli hyvä oivallus:  "Sittenhän meillä ei ole enää vettä!"      





”Sitten siellä ei saa mennä vedenläpi. Siellä on onki-vanki!”

”Pesen autoa siellä. Kiva pesu!”

”Koska… Mie voin ajaa autolla kuralätäkössä!”

”Kaveri pesi miun autoa.”

”Minä tein siihen vesilätäkköön sillan”

”Sitä vettä lätäköstä pois”

”Otan vettä!”

”Myö otettiin rekan kyytii vettä!”

”Hyppäsimme lätäkössä!”

”Laitetaan vettä kannuun”

”Halusin saada uima-altaan!”

”Sain viiä vettä pois!”

”Tein hiekkalinnaa”

”Miutta on kivaa olla vetilätäköttä”

”Lammikkohommiii!!”

”Oli kivaa ku leikin hiekkalaatikolla, siel oli VETTÄ!”


Kuraleikit antavat mahtavat puitteet tutkivaan ilmiöpohjaiseen oppimiseen!

Tutkimme lasten kanssa mm. sitä, kuinka vesilätäköstä saisi mahdollisimman suuren molskahduksen aikaiseksi. Kokeilimme heittää erilaisia esineitä eri kohtaan lätäkköä. Lopputuloksena totesimme, että mitä syvempi lätäkkö ja mitä painavampi esine, sitä suurempi molskahdus. Mutta; "suurin molskahdus tulee, kun hyppään siihe itse"! 

Oivalluksia, naurua ja aitoa iloa, niistä on Taikapilven kuraleikit tehty!